bg
Siirry sisältöön

08.10.2014

Kolme asiaa, jotka Kouvolan kaupunki tulisi laittaa kuntoon Repovedellä

Repoveden ympärillä on taasen hieman kuohunut. Paikallislehti julkaisi provokatiivisen artikkelin Repoveden alueen tulevaisuuden näkymistä. Tämä artikkeli viritti kiivaan keskustelun niin lehden omilla Internet-sivuilla kuin Facebookissa. Keskustelun tuoksinassa minullekin roiskahti kysymys, jota piti maistella hetken aikaa ennen kuin siihen arvasin lähteä vastaamaan. Asiahan ei nimittäin ole millään tavalla yksioikoinen.

Jatkuva kehittyminen on yksi Tervarummun ja Repovalkea Oy:n perusarvoista, joten halu sitä kautta vastauksen antamiseen on iso. Toisaalta vastaukset ilman pommin kestävää perustaa ovat hyödyttömiä ja alttiita kaikenkarvaisille juupas-eipäs-mittelöille.

Oma tulokulmani

Ajatukseni perustuvat yli 15 vuoden kokemukseen teknologiayrittäjänä ja nyt jo yli neljän vuoden kokemukseen luontomatkailuyrittäjänä. Matkan varrella on tullut nähtyä paljon niin maailmalla kuin Repoveden perämetsässä. Maisemiin mahtuu pino oivallisia onnistumisia, mutta myös reilu määrä epäonnistumisia.  Kiitollisin olen kaikesta siitä opista, jonka olen tässä matkan edetessä saanut.

Alati kehittyvä ohjenuorani:
”Kun jotain teet, tee se hyvällä draivilla. Lähde uteliaasti uusiin tuntemattomiin juttuihin mukaan, sillä tulevaisuuden mahdollisuudet ovat piilossa niissä. Priorisoi ja vastaa aina kysymykseen: ”Miksi tämä on minulle tai yrityksellesi tärkeää?” Yritystoiminnassa on vain yksi tärkeä mittari, jolla tekemistä mitataan: Kannattavuus.”

Draivi ja uteliaisuus ovat mielestäni ne siivet, joilla ihminen ja yritys pääsee korkeuksiin. Kahden vilkkaan pikkupojan seuraaminen on mukavasti muistuttanut minua tästä jo välillä hieman unhonyöhön vaipuneesta tosiasiasta. Voi sitä oivalluksen riemua, kun nenän ja monen muunkin paikan kolhimisen jälkeen syntyy ymmärrys siitä, miten jalkoja liikuttamalla pääsee eteenpäin. Kannattavuus on noste siipien alla, jolla pilvissä pysytään. Kannattavuus itsessään purkautuu omassa mielessäni lukuisiin eri alisegmentteihin, joiden kaikkien on toimittava.

Kouvola, Suomi, Eurooppa ja monella tapaa muukin maailma lähtee siitä, että matkailu on se ”teollisuuden ala” jolla talous nousee suosta. Repovesi ei poikkea tästä millään tavalla. Klassinen ajattelun kehys on jatkuvan kasvun malli. Nyt tietysti on huomattu, varsinkin Venäjän tilanteen myötä, että mikään asia ei ole muuttuvassa maailmassa lukittua saati varmaa, edes kasvu. 

Jos minulle annettaisiin kaikki valta päättää, tekisin seuraavat konkreettiset toimenpiteet. Olen aivan varma, että näillä toimenpiteillä saisimme jo lyhyellä aika jänteellä merkittävästi vireämpää liiketoiminnallista toimeliaisuutta alueelle olemassa olevien yritysten petrauksen sekä uusien yritysten muodossa.

Asia 1: Julkinen liikenne

Autottomuus isoissa kaupungeissa on selkeästi kasvava trendi. Pelkästään Helsingissä autottomia asuntokuntia on yli 50% asuntokunnista (Uudenmaanliitto 2012). Vastaava trendi on ollut kehittyneissä teollisuusmaissa pitkään, joten saman suuntaisia lukemia löytyy myös Euroopan metropoleista.

Repoveden kotimaan kävijöistä lähes 40% tulee metropolialueelta tai muusta suuremmasta kaupungista (Metsähallitus, kävijätutkimus 2014). Mikäli tarkastellaan kansallispuiston sisällä majoittuvia ja samalla tuloja alueelle jättäviä, yli 60% tulee em. alueilta (Repovalkea Oy, tilastot 2014). Kansainvälisten matkailijoiden määrä Repovedellä on 7% (MH kävijätutkimus 2014), mutta tämän odotetaan kasvavan vierailla mm. Euroopasta ja Venäjältä siten että 2025 kv-vieraiden osuus puiston 150 000 kävijästä tulee olemaan 25% (Metsähallitus, Repovesi 2025). Luotettavasti voidaan siis todeta, että autottomien kävijöiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi.

Repovesi tarvitsee siis luotettavan ja koko sesongin kattavan kyyditysratkaisun. Sen tulisi mahdollistaa kulkemisen vähintään Kouvola-Verla-Repoveden kansallispuisto-Mäntyharju välillä .

Mäntyharjusta alkavat pitkät maastopyörä-, melonta- ja retkeilureitit päättyen Repovedelle, mutta käytännössä paluumahdollisuudet ovat erittäin heikot. Verla-Repovesi välillä ei ole yhteyttä ollenkaan, joka käytännössä estää Repoveden ja Verlan yhdistämisen, vaikka tarve tällekin olisi olemassa: Erityisesti kansainväliset matkailijat ovat kiinnostuneita UNESCON maailmanperintökohteesta ja kansallispuistosta samalla reissulla. Nykyisen ”Repovesi-bussin” suurin ongelma on suppea reitti, lyhyt toiminta-aika sekä joka vuotinen epävarmuus sen aikatauluista tai ylipäätään toteutumisesta. Nykyisen palvelun varaan ei pysty kannattavaa liiketoimintaa rakentamaan.

Mikäli tällainen linja saataisiin luotettavasti aikaiseksi, avautuisi tästä liiketoimintamahdollisuuksia koko liikennöintivälillä sijaitseville, sekä olemassa oleville että uusille, yrityksille kasvaneen saavutettavuuden myötä. Samalla tämä mahdollistaisi suoraan tuotteiden muodostamisen myös Mäntyharju-Repovesi-Verla –välille. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista niin että kustannusrakenne olisi järkevä asiakkaalle.

Tässä hyvä benchmark pohjaksi: KutsuPlus on uudenlainen on-demand linja-autopalvelu
Ja tässä on se draivi, jolla tämä ratkaistaisiin: Tämä nainen aikoo vapauttaa meidät yksityisautojen ikeestä – ja Helsingissä se on jo alkanut

Asia 2: Yksityistiet

Repovesi on yksityisteiden päässä. Teiden käyttöpaine nykyisillä kävijämäärillä on jo nyt käytännössä yli teiden kantokyvyn. Tämä ilmenee konkreettisimmin teiden heikkona kuntona sesonkina (Tihvetniementie 2014). Mikäli oletamme seuraavan kymmenen vuoden aikana paineen kasvavan yli 50 000 kävijällä, tulee tämä johtamaan merkittävään asiakastyytyväisyyden laskuun.

Olisi asiakkaan, Repovedellä ja sinne johtavien teiden varsilla toimivien yrittäjien sekä matkailun master planin kannalta tärkeää, että kaupunki korottaisi Repovedelle johtavan kolmen yksityistien saamia avustuksia vähintään niin, että niillä pystyttäisiin takaamaan teiden kunto.

Repoveden teistä on käyty paljon keskustelua siinä toivossa, että ne saataisiin yleisiksi teiksi. Mutta, koska maailma ehti taas muuttumaan liiaksi, muutosta yleisiksi teiksi enää ole näköpiirissä. Samassa rytäkässä Kouvolan kaupunki on leikannut yksityisteiden kunnossapitämiseen annettuja avustuksia.

Asia 3: Kouvolan matkailumarkkinoinnille erillinen Repovesi-budjetti

Kouvolan kaupungin matkailumarkkinoinnin resurssit ovat pienentyneet vuosien varrella. Tänä päivänä näillä vähäisillä resursseilla pystytään lähinnä raapaisemaan kotimaanmatkailijoiden peittämää pintaa. Kyky ja resurssit tehdä kansainvälistä markkinointia ovat heikot. Konkreettisesti tämä näkyy muun muassa yrityksiltä perittävissä korvauksissa, jotka ovat kasvaneet tasaisesti. Nopeasti laskettuna: Mikäli pieni yritys haluaisi olla osa kaupungin kattomarkkinointia, tulisi likoon laittaan useampi tuhatlappunen eli tosiasiallisesti laittaa peliin koko markkinointibudjetti vuodelta. Tästä on sitten seurannut se, että kaupungin messuosastoissa ei montaakaan pienyritystä näy haahuilemassa. Myöskään matkailun sanomaa ei juurikaan pystytä kohdentamaan oikeille kohderyhmille. Tarjotaan kaikille kaikkea, mutta kenellekään ei varsinaisesti mitään.

Olisi kasvun saavuttamiseksi tärkeää, että kaupunki pystyisi resursoimaan aikaisempaa paremmin Repoveden matkailumarkkinointia omalla budjetilla. Kouvolan matkailulla tulisi olla kyky toteuttaa kattotason tunnettuuden nostoa ja palvelujen markkinointia niin, että yrittäjien kukkaroille ei tarvitsisi mennä.

Repovedelle allokoidulla markkinointibudjetilla pystyttäisiin paremmin tekemään ratkaisuja, joilla pystytään kunnolla saavuttamaan alueen kohteista ja elämyksistä kiinnostuneet kohderyhmät. Tällainen työ olisi ensiarvoisen tärkeää alueen kehittyvän yritystoiminnan kannalta. Olemassa olevat yritykset voisivat ensinnäkin luottaa siihen, että aluetta oikeasti tehdään tunnetuksi oikeanlaisella viestillä. Lisäksi yrityksille olisi helppoa rytmittää omia markkinointiponnistuksiaan niin, että ne yhtyvät saumattomasti kattomarkkinointiin. Startup-yrittäjille Kouvolan matkailun tekemä työ tarjoaisi oivallisen kiihdytyskaistan. Sen sijaan että alkavan yrittäjän tarvitsisi vaipua tuntemattomuuden suohon, olisi tarjolla suoraan ratkaisuja, joilla saisi helposti omat palvelut esille aina kansainvälisille areenoille asti.

Muistakaa luonto ja sen kantokyky

Luonto ja sen kauneus on se keskeisin tekijä, jonka takia alueelle tullaan. Se on se syy, miksi palveluja ja tuotteita ostetaan. Kun yhtälöstä poistetaan luonto, on tulos pyöreä nolla.

Kouvolan kaupunki, elinkeinoyhtiö, monet yritykset ja muut toimijat puhuvat paljon Repoveden kehittämisestä sekä siitä, miten luontomatkailun liiketoiminnan kasvulla rakennetaan tulevaisuuden hyvinvointia. Isot investoinnit ja hurjat kävijämassat vilistävät presentaatioissa. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Repoveden kansallispuistossa käy 150 000 vierailijaa vuonna 2025 (MH, Repovesi 2025). Vuonna 2013 noin 60% kävijöistä patikoi Lapinsalmella (MH, kävijätilastot 2013). Määrällisesti tämä tarkoitti noin 50 000-60 000 ihmistä. Karrikoiden vuonna 2025 tämä määrä voi olla lähellä 90 000. Numero tuntuu vielä suuremmalta, kun käsittää tämän väen tulevan Lapinsalmesta sisään toukokuun ja syyskuun välisenä aikana viikonloppuisin.

On äärimmäisen tärkeää huolehtia siitä, että julkisissa ja yritysten suunnitelmissa konkreettisesti otetaan kantaa siihen, miten Repoveden keskeisimmät luontoarvot säilytetään kasvavassa kävijäpaineessa. Ei ole missään vaiheessa riittävää, että asia ohitetaan lauseella ”ympäristöarvot huomioidaan” tai ”Metsähallitus on vastuussa ympäristöpuolesta”.

Vastuu Repoveden kantokyvystä on kaikilla alueen toimijoilla.


© Repovalkea Oy / Tervarumpu

Takaisin ylös